Artikkeli vastaa kysymyksiin:
- Mitä markkinoilla on keskeisesti tapahtunut viime viikkoina?
- Mitkä ovat markkinoiden tunnelmat tällä hetkellä?
- Mitä sijoittajan on syytä ottaa huomioon?
Viimeisen kuukauden aikana sijoitusmarkkinoiden huomio on kohdistunut erityisesti pankkisektorin tapahtumiin, kun yhdysvaltalaiset Silicon Valley Bank ja Signature Bank kaatuivat (lue 15.3 julkaistu artikkeli: Pankki kaatui Yhdysvalloissa – mikä meni pieleen ja mitä se merkitsee sinulle sijoittajana?).
Epävarmuus levisi myös Eurooppaan, kun sveitsiläisen suurpankin Credit Suissen ongelmat kärjistyivät, ja pankki lopulta uudelleenjärjestelyjen myötä siirtyi UBS-pankin haltuun. Credit Suisse oli jo pitkään ollut markkinoiden spekulaatioiden kohteena, eli aivan yllätyksenä tämä lopputulema ei sijoittajille tullut.
Jonkin verran närää korkosijoittajissa herätti järjestelyyn ja kauppaan liitetty, arvoltaan noin 16 miljardin Sveitsin frangin AT1-pääomalainojen arvon nollaaminen. Osana yritysjärjestelyä AT1-pääomalainoihin sijoittaneet menettivät sijoituksensa kokonaan ja yleensä etujärjestyksessä lainoittajia heikommassa asemassa olevat osakesijoittajat eivät. Vaikka Credit Suissen tapauksessa toimittiin kyseisten velkakirjojen ehtojen mukaisesti, Sveitsin ulkopuolella eurooppalaiset viranomaiset ovat korostaneet kunnioittavansa perinteistä velkojajärjestystä mahdollisissa vastaavissa järjestelytilanteissa.
Myös Deutsche Bank oli sijoittajien negatiivisen huomion kohteena viime viikolla, vaikka tähän mennessä ei ole ollut nähtävillä selvää syytä tai merkkiä samanlaisesta vaikeasta tilanteesta kuin Credit Suissen kohdalla. Markkinoilla merkkejä pankkienvälisen toiminnan häiriöistä ei ole, ja myös markkinoiden epävarmuutta indikoiva volatiliteetti-indeksi on laskenut viime viikkojen korkeimmilta tasoilta.
Huolet eivät ole välttämättä kokonaan ohi, ja markkinoilla sijoittajat voivat alkaa taas etsiä seuraavaa hankaluuksiin mahdollisesti joutunutta pankkia. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikilla hankaluuksiin joutuneilla pankeilla on ollut ongelmia riskienhallinnan kanssa. Riskienhallinnasta luistaminen on myös ollut suhteessa helpompaa Yhdysvalloissa, jossa on viime vuosina löysätty pankkien valvontaa etenkin pienempien pankkien osalta. Euroopassa valvonta on finanssikriisin jälkeen tiukentunut merkittävästi, ja pankkien liiketoiminta on tyypillisesti paremmin hajautettua, ja ne ovat vakavaraisempia.
Uutiset ovat johtaneet siihen, että sijoittajat ovat epävarmuuksien vaimentamien talouskasvuodotuksien myötä alkaneet odottaa keskuspankkien luopuvan koronnostoaikeistaan. Pankkihuolien seurauksena rahoitusolosuhteet ovat kiristyneet etenkin Yhdysvalloissa, ja se voi hidastaa talouskasvua ja siten inflaatiota jonkin verran, tehden osan keskuspankkien työstä heidän puolestaan. Todennäköistä kuitenkin on, että keskuspankit jatkavat koronnostoja vielä jonkin aikaa pyrkimyksessään hillitä inflaatiota. Vähälle huomiolle on myös jäänyt se, että talouden vahvuutta osaltaan mittaavat osto-päällikköindeksit ovat kertoneet euroalueen ja Yhdysvaltojen talouden sietäneen epävarmuutta odotettua paremmin. Verrattain vahvat talouskasvuluvut viestivät, että inflaatio ei olisi aivan heti laskemassa ja ovat siten ristiriidassa markkinoiden koronlaskuodotuksien kanssa.
Tilanne sijoitusmarkkinoilla näyttää tällä hetkellä rauhoittuneen viime viikkojen suurimmasta myllerryksestä. Yleisesti ottaen talouden kasvukuva on kuitenkin hidastumassa, ja koronnostot alkavat purra talouteen. Tällaisessa markkinaympäristössä, huomioiden myös epävarmuustekijät, sijoittajien on syytä välttää liiallista riskinottoa ja suuria liikkeitä salkuissaan.
Näkemyksessämme suosimme osakkeiden ja korkojen neutraalia painotusta eli omaisuusluokkien tasapainottamista vastaamaan pitkän aikavälin tavoitepainoa omassa suunnitelmassa. Ajoittain laskevat markkinat voivat myös tarjota ostonpaikkoja. Sijoitusten ajallinen hajauttaminen on hyvä huomioida osana salkun riskien hallintaa ja tuottomahdollisuuksien hyödyntämistä vaihtelevissa markkinatilanteissa.
