MiFID - Rahoitusvälineiden
markkinat -direktiivi
MiFID - Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi (MiFID) tuli sovellettavaksi koko EU:n alueella marraskuun 2007 alusta lähtien. Tavoitteena on parantaa sijoittajien suojaa ja edistää markkinoiden toimivuutta. Käytännössä tämä merkitsee muun muassa sitä, että sijoituspalveluja tarjoavat yritykset ja pankit pyytävät asiakkailtaan aikaisempaa yksityiskohtaisempia tietoja näiden taloudellisesta asemasta, sijoitustavoitteista ja sijoituskokemuksesta.

MiFIDin tarkoituksena on yhtenäistää eurooppalaiset arvopaperimarkkinat helpottamalla sijoituspalveluiden tarjoamista EUn alueella ja poistamalla kaupankäynnin esteitä.

Mitä MiFID merkitsee?
MiFIDin säännöksillä on merkitystä, jos asiakas käyttää sijoituspalvelua kuten arvopaperivälitystä, omaisuudenhoitoa tai sijoitusneuvontaa. Säännökset koskevat kaikkia rahoitusvälineitä kuten esimerkiksi osakkeita, joukkovelkakirjoja sekä sijoitusrahastoja. Muita kuin rahoitusvälineisiin tehtäviä sijoituksia, esimerkiksi säästö- tai henkivakuutuksia, pankkitalletuksia tai sijoitusasuntoa, MiFID ei koske.

Sijoitusneuvonta tuli toimilupavelvoitteen piiriin. Henkilökohtaista sijoitusneuvontaa saa antaa siihen toimiluvan saanut pankki, sijoituspalveluyritys, omaisuudenhoitoon toimiluvan saanut rahastoyhtiö tai näiden vastuulla toimiva asiamies. Finanssivalvonta myöntää toimiluvan edellä mainituille suomalaisille yrityksille ja myös valvoo niiden toimintaa.

Suurin osa sijoittaja-asiakkaista on ei-ammattimaisia sijoittajia
Sijoituspalveluita käyttävät asiakkaat luokitellaan ei-ammattimaisiksi asiakkaiksi ja ammattimaisiksi asiakkaiksi. Osa ammattimaisista asiakkaista voi olla ns. hyväksyttäviä vastapuolia, esimerkiksi eläke- ja rahastoyhtiöt. Luokittelu tapahtuu sijoituspalvelulain yksityiskohtaisten säännösten perusteella.

Asiakkaan luokituksella on vaikutusta mm. sijoittajansuojan laajuuteen. Ei-ammattimaiset asiakkaat kuuluvat edelleen sijoittajien korvausrahastosuojan piirin. Sijoittajien korvausrahaston korvausperusteissa ei tapahdu MiFIDin myötä muutoksia.

Asiakkaiden luokittelulla on eniten merkitystä sijoituspalveluyrityksen velvollisuuksien kannalta, eikä sillä oteta kantaa esimerkiksi asiakkaan taitoihin sijoittajana. Kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat nauttivat laajinta mahdollista sijoittajansuojaa. MiFIDin lähtökohtana on, että valtaosa sijoittajista on ei-ammattimaisia.

Sijoittajan suoja
Asiakas saa enemmän tietoa palveluntarjoajastaan ja palveluista, joista on kiinnostunut. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi eri rahoitusvälineisiin liittyvät riskit, toimeksiannoista perittävät kulut, toimeksiantojen toteuttamisperiaatteet sekä mahdolliset eturistiriitatilanteet asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä.

Palveluntarjoajan aloitteesta tapahtuvaa toimeksiantojen välittämistä varten palveluntarjoaja pyytää ei-ammattimaiseksi määritellyltä asiakkaalta tiedot hänen rahoitusvälinettä tai palvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä arvioidakseen onko asiakkaalla riittävästi tietoa sijoituksen riskeistä. Asiakkaalta saamiensa tietojen perusteella palveluntarjoaja arvioi, onko rahoitusväline tai palvelu asiakkaan kannalta asianmukainen.

Miksi asiakkaan taloudellista asemaa selvitetään?
Voidakseen suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä tai palveluita, palveluntarjoaja pyytää tietoja muun muassa asiakkaan sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä asiakkaan taloudellisesta asemasta ja sijoitustavoitteista. Tietojen antaminen on tärkeää asiakkaan edun kannalta, jotta sijoituspalveluyritys pystyy arvioimaan, mitkä palvelut ja tuotteet asiakkaalle soveltuvat. Jos asiakas ei anna riittäviä tietoja, ei hänelle voida suositella palvelua.

Kriteerit, joihin arviointi perustuu, ovat samat kaikissa EU-maissa.

Asiakkaalla itsellään on asianmukaisuuden ja soveltuvuuden arvioinnista huolimatta lopullinen riski sijoitustoiminnan tuloksista.